ChristerSchoultz Selvästi läpi eduskuntaan!

Alkoholistin itsenäisyyspäivä - Mikä ihana tekosyy!

 

Tänään on se päivä jolloin Suomi juo. Alkoholistina tämä oli minulle päivä, jolloin vedin ns suojakännin.

Minulle juovaan aikaan olisi ollut lottovoitto että itsenäisyyspäivä osuu torstaille. Perjantai olisi ollut toden totta vapaapäivä, kuten se monille on. Minä olisin kuitenkin ihan muista syistä ottanut sen vapaaksi, juomisen suunnittelu täytyi kalenterini.
Koska olen isänmaallinen, niin muutamalla Marskin ryypyllä olisin tänään aloittanut, kutakuinkin tähän aikaan, puoli neljältä iltapäivästä. Itsenäisyyspäivän aatto, mikä syy juhlia! Kaatuneiden muistolle! Sankareille! Siniristilipulle! Tali-Ihantalalle! Korpisotureille! Tuntemattomalle Sotilaalle! Rokalle! Jalkaräteille! Jääkäreille! Mannerheimristin ritareille! 

Kuinka monta itsenäisyyspäivää olenkaan viettänyt kovassa krapulassa, toipunut juuri ja juuri siihen kuntoon, että pääsen sankarihudoille Hietaniemeen kunnioittamaan itsenäisyyden edestä henkensä antaneita pimeän tultua. Nämä hetket olivat todella tunteikkaita. Saatoin taskumatista lorauttaa pienen tasoittavan hautausmaalla samalla kun nostatin patrioottisen tunnelmani tappiin, ja itkua tihersin sankrihaudoilla. Suomalainen mies itkemässä hautausmaalla itsenäisyyspäivänä. Se oli minulle isänmaallisuutta.
Jos nykyiseltä tai entiseltä puolisolta kysyttäisiin, niin heillä olisi varmasti täysin eri mielikuva siitä, kuinka kivaa oli viettää itsenäisyyspäivää kanssani. Millaisessa muldossa se Christerin patriotismi ilmentyi. 

Kutsuin tätä aaton ryypiskelyä tosiaan suojakänniksi. Varmistin sillä, että jos tinttaan tarpeeksi aattona, niin juhlapäivänä voin himmailla, eikä mene överiksi. Perjantaina ja lauantaina olisi sitten taas oiva syy ryypiskellä, koska itsenäisyyspäivänä en ollutkaan kaatokunnossa.
Minulla oli itseasiassa vaikea käsittää ihmisiä, jotka eivät ottaneet viinaa aattoina tai viikonloppuisin. Tosin pidin erittäin moukkamaisina ihmisiä, jotka töpeksivät itse juhlapäivänä, esimerkiksi linnan juhlien jatkoilla. Näin se alkoholistin minäkuva on vääristynyt. En minä mutta muut.

Juovan ajan loppuvaiheeseen liittyy muisto, jossa olin luvannut kokata äidilleni ja vaimolleni chateaubrienia duchesse perunoiden kera. Hääräilin itsenäisesti keittiössä tuntikusia, tehden ruokaa, jonka lausuminen selvin päin olisi jo kuulostanut känniläisen sössötykseltä. Minä nautin siinä sivussa aperitiiveja, ja  vähän enemmänkin tasottavia, kuten kossupullon aikaisemmin päivällä avantouinnin yhteydessä. Kuudelta ajateltu illallinen valmistui  vasta kymmeneltä, ja koodtui mikrossa lämmitetyistä ranskanperunoista ja nakeista. Lihat ja perunat kärähti, kun Chateau du Vodka veinhuomioni. Olin niin kännissä, että en pystynyt edes tarjoilemaan ruokaa rakkailleni. Tässä vaiheessa sairauteni oli jo siirtymässä ns loppuluisuvaiheeseen, kontrollin menetys alkoi olla täydellinen. 
Olin päättänyt etukäteen olla juomatta ja seurata linnan juhlia silloisen tuoreen morsiameni kanssa. Toisin kävi.
Mitkään päätökset, sopimukset tai sanktioinnit ei saa meitä alkoholisteja pidättäytymään päihteestä.
Jokainen päihderiippuvainen keksii aina syyn juomiselleen, ja hän juo, koska on riippuvainen.

Entäs sitten nykyään?
Tänään yöllä vaimoni tulee kotiin vajaan viikon kestäneeltä työmatkalta. Olen ollut yksin viiden lapsen kanssa. Hänen ei ole tarvinnut olla huolestunut siitä, miten tämä itsenäisyyspäivä menisi, missä kunnossa Christer on. Hän on saanut laillani myös ymmärryksen sairaudestani, ja hän on myös toipunut. Alkoholismi kun on koko perheen sairaus. Hän ymmärtää, ettei voi millään lailla vaikuttaa päihteen käyttööni tai päihteettömyyteeni, vaan sen vastuun kannan minä. Hänen ei tarvitse huolehtia itseään kipeäksi siitä, juoko jeppe. 

Laadukkaassa päihdehoidossa huomioidaan aina läheiset. Suomessa lain mukaan näin tulisi tehdä, kuitenkin  julkisella puolella yli 80% ei koe saaneensa mitään apua.

Minnestoamallinen hoito toimi minulle.

Tänäkin vuonna skoolaan itsenäisyyspäivänä, minun lasissani on kuitenkin eri litkua kuin suurimmalla osalla. Ja olen siitä ylpeä ❤️

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset